Miten arkkitehtuurityö voi tukea ammatillisen koulutuksen johtamista ja kehittämistä? Millaisen työkalun ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuri antaa muutoksen hallintaan? Mikä on strategian ja viitearkkitehtuurin suhde? Miten arkkitehtuuri edistää resurssien oikeaa kohdentumista?
Näitä kysymyksiä pohdittiin helmikuun alussa KARKKI-hankkeen työpaketti 2:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä Arkkitehtuurityö johtamisen tukena –työpajassa. Työpaja oli suunnattu ammatillisen koulutuksen johdolle, kehittäjille, KARKKI-hankkeen yhteistyökumppaneille ja ammatillisen koulutuksen arkkitehtuurityöstä kiinnostuneille. Työpajan tavoitteena oli kartoittaa erityisesti ammatillisen koulutuksen johdon edustajin näkemyksiä toimintaympäristön muutoksista sekä yhteisten strategisten tavoitteiden kuvaamisesta.
Työpajan avasi OKM:n erityisasiantuntija Tomi Kytölä katsauksella ammatillisen koulutuksen arkkitehtuurityöhön ja strategisiin tavoitteisiin. Puheenvuorossa nousi esille myös tavoite tiiviimmästä yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon kanssa. Yhteisellä kehittämistyöllä luodaan yhteistä ymmärrystä ja uusia toimintamalleja, joiden kautta saavutetaan myös pysyviä muutoksia.
Ari Rouvari CSC -Tieteen tietotekniikkakeskus Oy:stä avasi osallistujille arkkitehtuurityön ydinkäsitteitä sekä sitä, miten arkkitehtuurityö sijoittuu johtamisen kokonaisuuteen. Omnian kehittämisjohtaja ja KARKKI-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Tuukka Soini kuvasi puheenvuorossaan monipuolisesti arkkitehtuurityötä osana organisaation johtamista. Puheenvuorossaan Tuukka tarkasteli myös digitalisaatiota, yhteentoimivuutta ja ammatillisen koulutuksen muutosta.
Kuva: Tuukka Soinin esitysmateriaalia työpajassa.
Yhteisessä työpajaosuudessa keskusteltiin toimintaympäristön muutoksista, yhteisistä strategisista tavoitteista, ammatillisen koulutuksen kyvykkyyksistä ja arkkitehtuuriperiaatteista. Arkkitehtuurin merkitys johdon tukena korostuu, kun toimintaympäristössä tai organisaatiossa tapahtuu muutoksia. KARKKI-hankkeessa on tunnistettu keskeisiä ammatilliseen koulutukseen vaikuttavia muutostekijöitä, ja näiden pohjalta työpajan osallistujat pohtivat etenkin ns. digivihreän siirtymän, eriarvoistumisen ja kasvaneiden hyvinvoinnin haasteiden vaikutuksia.
Tomi Kytölä avasi laajemmin valtakunnallisia strategisia tavoitteita ja haastoi osallistujia pohtimaan, onko jokin olennainen strateginen tavoite kenties jäänyt tunnistamatta. Keskustelussa nousivat esille osaamistason nostaminen, digitalisaation huomioiminen tutkinnon perusteissa sekä Digikompassin käsitteiden ja tavoitteiden täsmentäminen sekä työelämän kanssa käytävä vuoropuhelu nousivat. Osallistujat priorisoivat myös KARKKI-hankkeessa tunnistettuja strategisia painopisteitä.
Arkkitehtuurityössä on tavoitteena tunnistaa myös ammatillisen koulutuksen järjestäjille yhteisiä kyvykkyyksiä. Yhteiset strategiset tavoitteet ja kyvykkyydet tukevat eri vaiheissa olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä johtamisessa ja toiminnan systemaattisessa kehittämisessä.
KARKKI-hankkeessa ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin viitekehykseksi on valittu JHS 179, jonka mukaisesti tunnistetut kyvykkyydet on jaettu toiminnallisiin kyvykkyyksiin, toimintaa tukeviin kyvykkyyksiin sekä strategisiin kyvykkyyksiin.
KARKKI-hankkeessa toiminnallisia kyvykkyyksiä on kartoitettu etenkin oppijan palvelujen kautta: mitä kyvykkyyksiä tarvitsemme, jotta voimme tuottaa laadukkaasti tarvittavia palveluja. Toimintaa tukevat kyvykkyydet mahdollistavat ammatillisen koulutuksen toiminnan. Strategisia kyvykkyyksiä tarvitaan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurityössä strategisia kyvykkyyksiä on kartoitettu erityisesti toiminnan kehittämisen ja strategisten tulosten näkökulmasta. Oppijoiden ja henkilöstön hyvinvointi ja hyvinvoinnin johtaminen nousi keskustelussa esille keskeisenä kyvykkyytenä, jota hankkeen työssä ei vielä ole tunnistettu.
Työpajan lopuksi osallistujat ottivat kantaa ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin arkkitehtuuriperiaatteisiin. Arkkitehtuuriperiaatteet ovat yleensä pitkäaikaiseksi ja suhteellisen pysyviksi tarkoitettuja toimintaa ohjaavia suuntaviivoja. Periaatteiden tavoitteena on luoda yhteinen näkemys tavoista, joilla toimintaa ja toimintaa tukevia tietojärjestelmiä kehitetään. Arkkitehtuuriperiaatteita tarkennetaan KARKKI-hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen hallintamallin mukaisesti.
KARKKI-hanke ja OKM kiittävät kaikkia työpajaan osallistuneita keskustelusta sekä ajatusten jakamisesta.
Kirjoittaja: Mari Mulari, työpaketti 2:n projektipäällikkö, Stadin AO