Perjantaina 12.5. KARKKI-hanke järjesti työpajan, jossa käsiteltiin arkkitehtuurityöstä ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukena. Yhteentoimivuutta toiminta- ja tietoarkkitehtuurilla -työpajassa korostettiin nimensä mukaisesti hankeen aihetta – kansallista viitearkkitehtuuria valtakunnallisen yhteentoimivuuden mahdollistajana. Työpajan mielenkiintoisinta antia olikin hankkeen tuotosten esittelyn ohella varsinaisen työpajaosuuden kyselyiden tulokset, kommentit ja niiden synnyttämä keskustelu.
Ei yhtä tapaa tehdä – miten arkkitehtuurityö näkyy organisaatioissa
Työpajatyöskentelyn ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin hankkeen tuotoksia ja niiden hyödyntämistä käytännössä, samalla sivuten arkkitehtuurityötä ja siihen suhtautumista yleisemmällä tasolla. Osallistujien vastauksista nousi esiin jokseenkin voimakkaasti mm. resurssointiin liittyviä huomiota, kolmanneksen ilmoittaessa, että oman organisaation arkkitehtuurityötä tehdään vähäisillä resursseilla oman työn ohessa. Vajaa kolmannes vastanneista totesi arkkitehtuurityön tapahtuvat ainakin osin hankkeiden ja projektien yhteydessä. Vain neljännes vastanneista totesi arkkitehtuuritöiden olevan organisaatiossaan määritelty vastuiden ja resurssien osalta ja osalla heistä löytyi myös jo käytössä olevat toimintamallit tiedon ja toiminnan kokonaisvaltaiseen hallintaan. Pääasiassa vaikutti siltä, että vaikka työ ei ole täysin jalkautunut organisaatioihin niin kehityksen suunta on hyvin vauhdilla etenevä ja kehitystä on tapahtunut lyhyellä aikavälillä ja sen vauhti on tasainen, ellei kiihtyvä. Valtaosa oli sitä mieltä, että nimenomaan KARKKI- ja muihin hankeisiin osallistuminen on vauhdittanut omankin organisaation arkkitehtuurityötä.
Miksi viitearkkitehtuuri toteutetaan
Hankeen tuotoksia ja niiden hyödyntämistä käsiteltäessä valtaosa nosti esiin yleisesti toiminnan kehittämisen, laadun parantamisen sekä yhteentoimivuuden lisäämisen. Keskustelun ja kommentoinnin perusteella pidettiin eritoten hyvänä, että valtakunnallisen viitearkkitehtuurin lisätessä yhteensopivuutta ja helpottavan yhteistoimintaa. Lisäksi todettiin tietoarkkitehtuurityön helpottavan kehittämiskohteiden havaitsemista ja kehitystyötä yleensä. Kokonaisvaltaisesti KARKKI-hankeen tuotosten koettiin helpottavan tiedolla johtamista, toiminnan kehittämistä ja koko toiminnan kokonaiskuvan hahmottamista. Samat aihealueet toistuivat keskusteltaessa siitä mihin ja miten hankkeen tuotoksia, prosessikuvauksia jne. aiotaan hyödyntää omissa organisaatioissa.
Arkkitehtuuri menetelmät auttamaan – viitearkkitehtuurin hyödyntäminen
Työpajassa esiinnousseiden kommenttien ja keskustelun pohjalta voidaan todeta, että KARKKI-hanke ja sen tuottama valtakunnallinen viitearkkitehtuuri on tullut tarpeeseen. Hanke on onnistunut myös erinomaisesti lisäämään arkkitehtuurityön osaamista ja ymmärrystä. Nämä ja itse lopputuotos, viitearkkitehtuuri, onkin merkittävä mahdollistaja kentän tulevassa kehityksessä. Tälläkin hetkellä muut strategiarahahankkeet tukeutuvat KARKKI-hankeen tuotoksiin.
Kirjoittaja: Lauri Kivelä, Suomen Yrittäjäopisto